Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Kysymyksiä sertifioinnista

Mitä kestävä kehitys tarkoittaa oppilaitoksessa?

Kestävän kehityksen kasvatuksen tavoitteena on kasvattaa ihmisiä, joilla on kyky ja halu vaikuttaa yhteisen kestävän tulevaisuuden rakentumiseen oman elämänsä eri vaiheissa ja rooleissa. Koulujen ja oppilaitosten haasteena on luoda näiden valmiuksien oppimiselle suotuisa ympäristö. Kestävän elämäntavan oppimista edistävä oppilaitos on paikka, jossa kestävän kehityksen näkökulmat sisältyvät kaikkeen toimintaan. Ne ovat osa opetusta, arkea, toimintakulttuuria ja johtamista.

Kestävä kehitys koostuu ekologisesta, sosiaalisesta, taloudellisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta. Ne näkyvät koulun arjessa monin eri tavoin. Vastuu ympäristöstä on kestävän kehityksen kivijalka. Kestävä kehitys on kuitenkin paljon muutakin kuin jätteiden lajittelua tai valojen sammuttamista, sillä siihen kuuluvat myös monet koulun sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden kehittämiskohteet, henkilöstön ja oppilaiden hyvinvointi, turvallisuus, kiusaamisen ehkäisy, ravinto ja terveys, kulttuuriperinnön säilyttäminen ja monikulttuurisuus.

Opetuksen tavoitteiden kannalta oleellisia asioita ovat tiedon käsittelyyn ja muutoksen aikaansaamiseen liittyvien valmiuksien eli ajattelun taitojen oppiminen. Niitä ovat etenkin kokonaisuuksien ymmärtäminen, kriittisen ajattelun taidot sekä tulevaisuuden rakentamisen taidot. Lisäksi opetuksen tulisi tukea ympäristövastuullisten toimintatapojen ja sosiaalisten taitojen oppimista sekä osallistumiseen ja vaikuttamisen kykyjä. Oleellista on myös, että oppilaat saavat monipuolisia kokemuksia ja elämyksiä koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä.

Miksi meidän pitäisi tehdä kestävän kehityksen ohjelma tai tavoitella sertifikaattia?

Koulujen ja oppilaitosten tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua kestävään elämäntapaan, eli ympäristöstä ja kanssaihmisistä vastuuta kantaviksi kansalaisiksi ja ammattilaisiksi, jotka osaavat ottaa huomioon kestävän kehityksen työssään ja arjen valinnoissaan. Näitä valmiuksia tarvitaan, jotta pystyisimme rakentamaan kestävän tulevaisuuden yhteiskunnan. Kestävän kehityksen osaaminen on nykyisin myös yksi tärkeimmistä työelämän edellyttämistä ammattitaitovaatimuksista.

Kestävä kehitys sisältyy perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien perusteiden arvopohjaan, ja se on myös oppiainerajat ylittävä aihekokonaisuus. Ammatillisessa koulutuksessa kestävä kehitys on yksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista, jota arvioidaan osana ammattiosaamisen näyttöjä. Oleellista on, että kestävä kehitys näkyy myös oppilaitoksen arjen toimintatavoissa. Kestävä kehitys on siis erottamaton osa opetuksen ja oppilaitosten toiminnan laatua.

Kestävän kehityksen ohjelma on koko oppilaitosyhteisöä osallistava työväline, jolla kestävä kehitys tehdään osaksi opetusta ja koulutyön arkea. Ohjelman avulla on mahdollista toteuttaa laadukkaasti opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden kestävän kehityksen tavoitteita. Ohjelman toteutuksen kautta voi muun muassa kehittää opetusta ja koulun toimintoja, saada aikaan kustannussäästöjä sekä lisätä henkilöstön ja oppilaiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.

Sertifikaatin tavoitteleminen on vapaaehtoista. Se on tunnus esimerkillisestä kestävän kehityksen työstä. Sertifikaatti on palkinto yhteisistä ponnisteluista ja se tuo myös paljon myönteistä julkisuutta. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan ja opetusministeriön strategioiden tavoitteena on, että kaikissa Suomen kouluissa ja oppilaitoksissa on oma kestävän kehityksen toimintaohjelma vuoteen 2010 mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että 15 prosentilla on kestävän kehityksen työstään ulkoinen tunnus tai sertifikaatti vuoteen 2014 mennessä.

Mitä eroa on oppilaitosten ympäristösertifikaatilla ja kestävän kehityksen sertifikaatilla?

Oppilaitosten ympäristösertifikaatin myöntäminen perustuu Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteereihin, jotka keskittyvät ympäristöasioiden sisällyttämiseen oppilaitoksen johtamiseen, opetukseen ja ylläpitotoimintoihin. Koulun arkeen liittyvistä teemoista kriteereissä käsitellään lähinnä ekologiseen kestävyyteen liittyviä asioita kuten hankintoja, materiaalin, energian ja veden säästöä, kemikaalien käsittelyä sekä kuljetuksia ja liikkumista. Ympäristösertifikaattia on voinut hakea vuodesta 2004 alkaen.

Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi pohjautuu helmikuussa 2009 julkistettuihin kestävän kehityksen kriteereihin. Uusissa kriteereissä käsitellään ympäristönäkökohtien lisäksi sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden teemoja kuten turvallisuus, hyvinvointi, kiusaamisen ehkäisy, ravinto ja terveys, kulttuuriperintö ja monikulttuurisuus. Myös kestävän kehityksen opetuksen arviointi on uudistunut ympäristökriteereihin nähden. Kestävän kehityksen kriteereistä on laadittu omat versiot peruskouluille ja lukioille sekä ammatillisille oppilaitoksille.

Oppilaitosten ympäristösertifikaattia voi hakea Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerien perusteella vielä vuoden 2010 loppuun saakka. Tämän jälkeen kestävän kehityksen sertifiointi korvaa kokonaisuudessaan ympäristösertifioinnin. Ympäristösertifikaatin omaavan oppilaitoksen on päivitettävä sertifikaattinsa Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatiksi ensimmäisessä sertifikaatin uusimisauditoinnissa, joka tapahtuu vuoden 2010 jälkeen. Oppilaitos voi kuitenkin hakea kestävän kehityksen sertifikaattia jo tätä ennen.

Mitkä organisaatiot voivat hakea sertifikaattia?

Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaattia voivat hakea peruskoulut, lukiot ja ammatillista peruskoulutusta antavat oppilaitokset. Oppilaitos voi hakea sertifiointia koko toiminnalleen tai osalle toimintaansa, kuten esimerkiksi jollekin koulutusyksikölle. Sertifioinnin edellytyksenä on, että sertifioinnin kohteena olevaa toimintaa voidaan arvioida Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerien perusteella. Epäselvissä tapauksissa OKKA-säätiö ratkaisee sertifikaatin hakemisoikeuden. Hakijana voi toimia myös koulutuksen järjestäjä, mutta itsearviointi, ulkoinen arviointi ja sertifiointi tehdään aina oppilaitosta tai sen osaa koskevasti.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön oppilaitoksille tullaan laatimaan Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteereistä oma sovellus, jonka jälkeen myös nämä oppilaitokset voivat hakea sertifikaattia. Mikäli oppilaitoksessa annetaan sekä ammatillista peruskoulutusta että aikuiskoulutusta, sertifiointimahdollisuus rajautuu oppilaitoksen peruskoulutukseen siihen saakka, kunnes aikuiskoulutuksen kriteerit ovat valmistuneet. Tämän jälkeen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen kriteereitä sovelletaan arvioinnissa rinnakkain molempia koulutusmuotoja tarjoavan oppilaitoksen tapauksessa. Kestävän kehityksen kriteereistä voidaan jatkossa laatia tarpeen mukaan sovelluksia myös muille koulutusmuodoille.

Kuinka paljon työtä tarvitaan sertifikaatin saamiseen?

Tarvittavan työn määrä riippuu oppilaitoksen lähtötilanteesta. Vaikka koulu ei olisi vielä aktiivisesti panostanut kestävän kehityksen asioihin, löytyy toiminnasta usein jo paljon valmiita, toimivia asioita, jotka kestävän kehityksen työ kokoaa yhteen. Sertifikaatin saaminen edellyttää kestävän kehityksen työn suunnitelmallisuutta, laadukasta opetusta ja kestävän kehityksen eri teemojen näkymistä oppilaitoksen toimintakulttuurissa. Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit on rakennettu siten, että työtä voi edistää pienin askelin. Myös Vihreä lippu -ohjelmaa kannattaa hyödyntää keke-työn käynnistämisessä. Kestävän kehityksen sertifikaatin saaminen on mahdollista parin kolmen vuoden aktiivisella panostuksella.

Mitä sertifikaatti maksaa?

Kestävän kehityksen sertifikaatin hakeminen on maksutonta, mutta oppilaitos vastaa auditoijan työhön liittyvistä kustannuksista, joista on annettu suositukset näillä nettisivuilla. Auditoinnin kustannus vaihtelee oppilaitoksen koosta riippuen yleensä noin 500:n ja hieman yli 1000:n euron välillä. Sertifikaatin ylläpitoon ei sisälly vuosimaksua. Sertifikaatti on päivitettävä kolmen vuoden välein. Päivitysauditointi on sertifiointiauditointia edullisempi.

Sertifioinnin auditoijina toimivat erityisen koulutuksen saaneet opettajat ja muut kestävän kehityksen asiantuntijat. Auditoinnin kustannus on korvaus auditoijan tekemästä työstä, johon sisältyy ennakkomateriaalin tutustuminen, arviointi oppilaitoksessa ja palautteen antaminen. Auditoinnin toteutus saattaa myös edellyttää virkavapaan ottamista omasta päätoimesta. Vastineeksi kustannuksista koulu saa asiantuntevan arvioinnin sekä palautteen vahvuuksista ja kehittämiskohteista.

Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin Internet-materiaali ja OKKA-säätiön neuvontapalvelu ovat maksuttomuia ja niitä voi vapaasti hyödyntää oman toiminnan kehittämiseen myös täysin ilman sertifiointitavoitetta. OKKA-säätiön ja yhteistyökumppaneiden järjestämiä maksuttomia kestävän kehityksen täydennyskoulutuksia toteutetaan Opetushallituksen rahoituksella eri puolilla Suomea.

Miten voisin helposti arvioida, millä tasolla koulumme on kestävän kehityksen työssään?

Tarkoitusta varten on laadittu pikatesti, jossa oppilaitos arvioi 26:n (peruskoulut ja lukiot) tai 28:n (ammatilliset oppilaitokset) kriteereitä koskevan väittämän toteutumista. Arvioinnin pisteytys on jaettu neljään luokkaan, joka antaa suuntaa-antavan arvioin koulun tilanteesta. Pikatesti antaa pisteytyksen myös kriteerien osa-alueittain (suunnittelu, teemojen toteutus, opetuksen toteutus, sekä seuranta, arviointi ja kehittäminen). Koulun kehitystyön avuksi on laadittu myös tukikysymyksiä.

Meillä on jo Vihreä lippu, miksi tavoittelisimme kestävän kehityksen sertifikaattia?

Vihreä lippu on tunnus laadukkaasta kestävän kehityksen työstä. Sertifikaatin tavoittelusta ovat olleet kiinnostuneita useamman vuoden ajan Vihreän lipun parissa toimineet koulut, jotka etsivät uusia haasteita keke-työlleen. Kestävän kehityksen kriteerit ja tukimateriaali tarjoavat mahdollisuuden keke-työn laajentamiseen sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden teemoihin. Keke-kriteereiden avulla voi arvioida kattavasti myös kestävän kehityksen kasvatuksen toteutumista opetuksessa. Sertifikaatin kriteerit sisältävät lisäksi Vihreää lippua enemmän kestävän kehityksen asioiden hallintaan liittyviä vaatimuksia.

Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatin suunnittelussa on otettu huomioon yhteensopivuus Vihreä lippu -ohjelman toimintamallin ja kriteerien kanssa. Oppilaitos voi toteuttaa kestävän kehityksen kriteereissä esitettyjä teemoja myös Vihreän lipun teemojen kautta. Lisäksi kriteerien arviointiperusteissa on määritelty kriteereitä, joissa voimassa oleva Vihreän lipun käyttöoikeus oikeuttaa automaattisesti pisteisiin.

Mitä tukea kestävän kehityksen työhön ja sertifikaatin tavoitteluun on saatavissa?

Näiltä nettisivuilta löytyy kattava materiaali, joka sisältää muun muassa itsearvioinnin työkaluja, esimerkkejä kestävän kehityksen teemojen toteutuksesta, taustatietoa kestävän kehityksen kasvatuksesta sekä hyödyllisiä linkkejä eri kestävän kehityksen teemojen tietolähteisiin. Kaikki sivujen materiaali on maksutta oppilaitosten käytettävissä.

OKKA-säätiö tarjoaa kouluille ja oppilaitoksille kestävän kehityksen kriteereihin ja sertifiointiin liittyvää maksutonta neuvontaa. OKKA-säätiö ja sertifioinnin yhteistyökumppanit tarjoavat valtakunnallisesti koulutusta ja konsultointia, jonka aiheina voivat olla esimerkiksi kestävän kehityksen sisällyttäminen opetukseen, kestävän kehityksen ohjelman rakentaminen, toiminnan arviointi, kestävän kehityksen kriteerien vaatimustason täyttäminen ja sertifikaatin hakeminen. Osa koulutuksesta on maksutonta Opetushallituksen rahoittamaa täydennyskoulutusta.

Myös eri puolilla Suomea toimivat alueelliset kestävän kehityksen verkostot tarjoavat tukea kestävän kehityksen ohjelmien rakentamiseen ja sertifiointiin.

Miten sertifikaatin hakeminen tapahtuu?

Ennen sertifikaatin hakemista oppilaitoksen on tehtävä itsearviointi käyttäen tarkoitusta varten laadittuja itsearvioinnin kysymyslistoja. Lisäksi oppilaitoksessa tulee toteuttaa ulkoinen auditointi, jonka suorittaa OKKA-säätiön auditoijarekisteriin kuuluva auditoija. Oppilaitos tilaa auditoijan ottamalla yhteyttä OKKA-säätiöön. Ulkoisessa arvioinnissa auditoija todentaa näytön kriteerien täyttymisestä ja vahvistaa oppilaitoksen saaman pistemäärän. Oppilaitos vastaa auditoijan työhön liittyvistä kustannuksista, joista on annettu suositukset osoitteessa näillä nettisivuilla.

Sertifikaatin myöntämisen edellytyksenä on, että oppilaitos täyttää minimipistemäärät kestävän kehityksen kriteerien eri osista. Mikäli oppilaitos ei saavuta pisterajoja, sillä on kolmen kuukauden määräaikana mahdollisuus toimittaa auditoijalle kirjallinen selvitys korjaavien toimenpiteiden toteuttamisesta pisterajojen täyttymiseksi. Kestävän kehityksen sertifikaattia haetaan OKKA-säätiöltä hakemuslomakkeella, joka on saatavissa näiltä nettisivuilta. Sertifikaatin hakeminen on maksutonta. Sertifikaatti on uusittava viimeistään 36 kuukauden kuluttua sertifikaatin myöntämisestä tai sen edellisestä uusimisesta. Uusiminen tapahtuu oppilaitoksessa tehtävän ulkoisen auditoinnin perusteella.

Mikä on OKKA-säätiö?

Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö – OKKA-säätiö on vuonna 1997 toimintansa aloittanut itsenäinen organisaatio, joka toimii opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen hyväksi. OKKA-säätiö syntyi Ammattikasvatussäätiön ja Opetusalan koulutussäätiön yhdistymisen myötä. Säätiön taustayhteisöinä ovat Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n yleissivistävät opettajat, valtakunnalliset ammatilliset opettajajärjestöt sekä Lastentarhanopettajaliitto.

OKKA-säätiön tehtävänä on tukea kasvatusalojen kehittämis- ja tutkimustoimintaa, opettajien ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä sekä edistää kasvatusalojen arvokeskustelua, harjoittaa julkaisutoimintaa ja tukea taidekasvatusta. Säätiön toimintaan kuuluvat myös koulutustilaisuuksien järjestäminen sekä osallistuminen kansainväliseen kasvatusaloja koskevaan kehittämistoimintaan. OKKA-säätiö on lisäksi mukana erillishankkeissa ja tapahtumissa, joista esimerkkejä ovat Tekniikkalukio -hanke, Itämeren alueen opettajien kulttuurikisa ja Ammatilliset opettajapäivät. Viime vuosina säätiön merkittävimmäksi erillishankkeeksi on noussut Oppilaitosten ympäristösertifiointi.

Internetsivut: www.okka-saatio.com

Mikä on Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin tausta?

Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin taustalla on Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n vuosituhannen vaihteessa tekemä aloite ympäristökriteerien laatimisesta kouluille ja oppilaitoksille. Ympäristösertifiointi ja -kriteerit kehitettiin marraskuussa 2004 päättyneessä Euroopan yhteisön Life Environment -rahoitusta ja ympäristöministeriön tukea saaneessa Envedu -hankkeessa, jonka yhteistyötahoja olivat Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, OKKA-säätiö ja Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus, Suomen ympäristöopisto SYKLI, Opetushallitus, Joensuun yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos, Oulun yliopisto, Osuuskunta Eco-One ja Suomen Ympäristökasvatuksen Seura.

OKKA-säätiö on vastannut vuoden 2005 alusta sertifiointijärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä, mutta se tekee edelleen tiivisti yhteistyötä sertifioinnin muiden kehittäjien kanssa sertifioinnin käyttöönoton edistämisessä. Vuonna 2006 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaoston ja opetusministeriön strategioissa linjattiin tavoitteeksi, että Oppilaitosten ympäristösertifiointi laajennetaan kattamaan myös sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden ulottuvuudet. Uudet kestävän kehityksen kriteerit valmistuivat helmikuussa 2009. Kestävän kehityksen sertifiointi korvaa ympäristösertifioinnin kokonaisuudessaan vuoden 2010 aikana.

Miten pääsen auditoijaksi?

Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnissa voivat toimia ulkoisina arvioijina eli auditoijina erityisen pätevöitymiskoulutuksen suorittaneet henkilöt. Auditoijaksi voi kouluttautua, jos omaa taustaa joko opetusalalta tai kestävän kehityksen asioista. Tällä hetkellä ympäristö- tai kestävän kehityksen sertifointiin pätevöityneitä auditoijia on noin 80, joista valtaosalla on opettajatausta. Joukossa on myös esimerkiksi järjestöjen ja ympäristöhallinnon edustajia. Auditoijakoulutuksia järjestävät yhteistyössä OKKA-säätiö, Suomen ympäristöopisto SYKLI ja Eco-One. Koulutus koostuu kolmesta lähiopetuspäivästä ja etätyöskentelystä, joiden aikana perehdytään Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteereihin sekä auditoinnin suunnitteluun toteutukseen. Yksi koulutuspäivistä toteutetaan harjoitusauditointina vieraassa oppilaitoksessa. Uusia koulutuksia järjestetään vuoden 2010 aikana ja niistä kerrotaan näiden nettisivujen ”koulutus” -sivulla.