Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Sertifikaatin ylläpito

Vuosittaiset itsearvioinnit


Vuosittaisen arvioinnin sisältö

Sertifikaatin ylläpito edellyttää oppilaitokselta vuosittaista, ensimmäistä itsearviointia kevyempää arviointia, jossa painotetaan kestävän kehityksen ohjelman toteutumista ja seuraavan vuoden toiminnan suunnittelua.

Kestävän kehityksen kriteereiden mukaan koulu/oppilaitos

  • seuraa ja arvioi kestävän kehityksen toteutumista opetuksessa ja toimintakulttuurissa
  • käsittelee yhteisesti arviointitietoa
  • hyödyntää arviointitietoa toiminnan kehittämiseen
  • raportoi sidosryhmilleen kestävän kehityksen työnsä tuloksista.

(Peruskoulut/lukiot, krit. 23 ja 24; ammatilliset oppilaitokset, krit. 6; vapaa sivistystyö, krit 11 )


Arviointikäytännön suunnittelu

Edellä mainittujen kriteereiden mukaan oppilaitoksen tulee suunnitella mittareita ja käytäntöjä kriteerissä esitettyjen kestävän kehityksen asioiden seurantaan ja arviointiin. Vuosittaista arviointia toteutetaan näiden oppilaitoksen itse määrittelemien käytäntöjen mukaisesti. Arvioinnin tulokset dokumentoidaan, jotta niitä voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä. Dokumentointi helpottaa myös keke-toiminnan tason ja jatkuvan parantamisen osoittamista auditoijalle.

Huom!

Suositeltavaa on, että kestävän kehityksen arviointi yhdistetään osaksi muuta oppilaitoksen toiminnan arviointia ja laadunarvioinnin käytäntöjä.

Vinkkejä arviointikäytännön suunnitteluun:

1) Keke-ohjelman toteutumisen arviointi

On tärkeää, että kestävän kehityksen ohjelman tavoitteet ovat mitattavia. Tavoitteiden toteutumista voidaan mitata esimerkiksi jätemäärän tai kulutuksen alenemisella, tilastoitujen kiusaamistapahtumien vähenemisellä tai vaikkapa henkilöstön työtyytyväisyyttä kuvaavan arvosanan parantumisella henkilöstökyselyssä.

Keke-ohjelman tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit ovat oppilaitoksen keke-työn kehittämismittareita. Niiden perusteella esimerkiksi keke-työryhmä voi arvioida ohjelman tuloksellisuutta. Arvioinnissa tulee lisäksi kiinnittää huomiota ohjelman toimenpiteiden toteumiseen ja niiden vaikuttavuuteen sekä henkilöstön ja opiskelijoiden osallistumiseen.

Malli kestävän kehityksen ohjelman kirjaamisesta

Esimerkkejä kestävän kehityksen teemoihin liittyvistä mittareista ja indikaattoreista, joita voidaan käyttää keke-ohjelman tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa.


2) Toimintatapojen vakiintumisen arviointi

Keke-työn tavoitteena on jatkuvasti parantaa oppilaitoksen ekologiseen, taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen liittyviä käytäntöjä. Kestävien toimintatapojen vakiintumisen tulisi olla keke-ohjelman toteutuksen lopputuloksena. Jotta hyvät käytännöt pysyisivät yllä, tarvitaan ohjeistusta, henkilöstön ja opiskelijoiden perehdytystä sekä käytäntöjen toimivuuden seurantaa.

Vuosittaiseen toiminnan arviointiin kuuluu oppilaitoksen tärkeiden kestävän kehityksen käytäntöjen tarkastelu. Kriteerien teemalaatikoissa on esimerkkejä eri teemoihin liittyvien toimintatapojen vakiinnuttamisesta.


3) Seurantamittareiden kehitys

Keke-ohjelman tavoitteiden toteutumista kuvaavien kehittämismittareiden lisäksi oppilaitoksen tulisi valita kriteerien eri osa-alueisiin liittyviä seurantamittareita, joiden kehitystä seurataan vuositasolla pidemmällä aikavälillä. Seurantamittareiden tulisi liittyä oppilaitoksen keskeisiin keke-näkökohtiin, mutta niitä tarvitse olla kovin suurta määrää.

Esimerkkejä mahdollisista seurantamittareista:

1. Keke-työn suunnittelu (kriteerien osa 1)

  • Keke-työhön vuosittain budjetoidut resurssit (euroa)
  • Henkilöstön vuosittain saama keke-koulutus (henkilökoulutuspäivät)
  • Kestävän kehityksen sisällyttäminen tutkintojen opetuksen toteutussuunnitelmiin (%-osuus tutkinnoista)

2. Opetuksen toteutus (kriteerien osa 2)

  • Opiskelijoiden näkemys keke-asioiden käsittelystä opetuksessa (kurssi/päättökyselyn keskiarvo)
  • Kestävän kehityksen osaaminen ammattiosaamisen näytöissä (näyttöjen arvosanat)
  • Kestävään kehitykseen liittyvät tapahtumat, vierailut ym. opetuksessa (tapahtumien määrä)

3. Keke-teemojen toteutus (kriteerien osa 3)

  • Ekologinen ja taloudellinen kestävyys:
    - paperinkulutus (arkkia/opiskelija)
    - sekajätteen määrä (kg/opiskelija)
    - sähköenergian kulutus (kWh/opiskelija)
  • Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys:
    - tilastoitujen kiusaamistapausten määrä
    - työilmapiirikyselyn keskiarvo (henkilöstö/opiskelijat)
    - perinteisiin liittyvien / monikulttuurisuuteen liittyvien
      tapahtumien määrä

Teemoihin liittyviä esimerkkimittareita ja -indikaattoreita voidaan hyödyntää seurantamittariston suunnittelussa.


4. Uudet hyvät käytännöt, ongelmat ja kehittämistarpeet

Itsearvioinnissa tarkastellaan myös kokonaisuutena vuoden aikana keke-kriteerien eri osa-alueisiin liittyviä uusia hyviä käytäntöjä sekä esille nousseita ongelmia ja kehittämistarpeita.


Muistilista arviointikäytännön suunnitteluun
  • Valitse keke-ohjelman kehittämismittarit ja pitkän aikavälin seurantamittarit.
  • Suunnittele tiedon keräämisen ja käsittelyn tavat: kuka kokoaa mittaustiedon ja mikä ryhmä/mitkä ryhmät tekevät arvioinnin edellä mainituista kohdista 1-4, miten tietoa käsitellään henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa?
  • Varmista arvioinnin tulosten ja kehittämistarpeiden kirjaaminen.
  • Suunnittele, miten ja missä yhteydessä tunnistettuja kehittämistarpeita hyödynnetään toiminnan kehittämiseen: esim. keke-ohjelman/vuosisuunnitelman päivitys, opetuksen kehittäminen.
  • Lomake keke-ohjelman kirjaamiseen

  • Kehitä oppilaitoksen keke-työn viestintää: työn tuloksista kerrotaan oppilaitoksen nettisivuilla ja vuosikertomuksessa, edistyksellisimmät oppilaitokset ovat jo julkaisseet erillisiä ympäristö/kestävän kehityksen raportteja.

Ulkoisten auditointien välivuosina oppilaitos voi halutessaan sopia sertifiointiauditoinnin toteuttaneen auditoijan kanssa kirjallisen palautteen antamisesta itsearvioinnista ja kestävän kehityksen työn edistymisestä.

HUOM! Keke-ohjelmien, vuosittaisen arvioinnin yhteenvetojen ja mittaustietojen huolellinen kirjaaminen on tärkeää myös sertifikaatin uusimisauditoinnin kannalta. Hyvän dokumentaation avulla auditoijalle on helppo osoittaa oppilaitoksen keke-työn jatkuvan parantamisen toteutuminen.

Sertifikaatin uusiminen


Milloin sertifikaatti on uusittava?

Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin sääntöjen mukaan sertifikaatti on uusittava viimeistään 36 kuukauden kuluttua sertifikaatin myöntämisestä tai sen edellisestä uusimisesta. Uusiminen tapahtuu oppilaitoksessa tehtävän ulkoisen auditoinnin kautta (sertifikaatin uusimisauditointi). Siinä tarkastetaan, että oppilaitoksen kestävän kehityksen työssä on toteutettu jatkuvaa parantamista ja että kestävän kehityksen kriteereiden mukainen suoritustaso on säilynyt.

Mikäli ammatillisen peruskoulutuksen kriteerien mukaisesti sertifioitu oppilaitos, sen yksikkö tai koulutusala laajentaa sertifiointinsa koskemaan myös aikuiskoulutusta, on sertifikaatin uusimisauditoinnit mahdollista yhdistää peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen osalta samaan rytmiin. Auditointien yhdistämisestä annetaan erikseen tarkempi ohjeistus.

Oppilaitoksen tulee huolehtia, että se tilaa uusimisauditoinnin OKKA-säätiöstä tai sopii auditoinnin toteutuksesta suoraan edellisen auditoinnin tehneen auditoijan kanssa viimeistään kuusi viikkoa ennen 36 kuukauden määräajan umpeutumista.


Mitkä ovat uusimisauditoinnin tavoitteet ja toteutustapa?

Sertifikaatin uusimisauditointi on ensimmäistä sertifiointiauditointia lyhyempi ja kevyempi tapahtuma. Tavoitteena on, että auditoinnin kesto olisi noin puolen päivän mittainen, kun kohteena on yksittäinen koulu tai oppilaitoksen yksikkö. Mikäli ammatillisessa oppilaitoksessa on arvioitavana useita uusia tutkintoja tai auditointi kattaa useita yksiköitä, auditoinnin kesto on pidempi (katso tarkempi ohjeistus alla kohdassa ”Mitä uusimisauditoinnissa arvioidaan”).

Uusimisauditoinnin lähtökohtana on tarkastella oppilaitoksen kestävän kehityksen toiminnassa tapahtuneita muutoksia sertifiointiauditoinnin tai edellisen uusimisauditoinnin jälkeen. Erityisesti tarkastellaan jatkuvan parantamisen toteutumista sekä toiminnan tason säilymistä kriteerien minipisterajojen vaatimalla tasolla. Uusimisauditoinnin tärkeä tavoite on samalla kehittää oppilaitoksen itsearviointikäytäntöä.

Uusimisauditoinnissa on mukana vahva kehittävä näkökulma. Siksi auditointipäivän lopuksi käytävä yhteinen palautekeskustelu on tärkein osa auditointia. Auditoijan tehtävänä on antaa kannustavaa palautetta oppilaitoksen vahvuuksista ja kehittämisen kohteista. Oppilaitos ja auditoija voivat sopia myös kirjallisen palautteen antamisesta, mutta se ei ole välttämätöntä, jos palautekeskustelu on riittävän perusteellinen.

Huom!

Kestävän kehityksen sertifioinnin kriteerit eivät edellytä oppilaitokselta erillisiä kestävän kehityksen asioiden hallinnan käytäntöjä. Esimerkiksi kehittämistavoitteet voidaan määritellä keke-ohjelman sijaan vuosi- tai toimintasuunnitelmassa, keke-teemoihin liittyvät käytännöt ohjeistaa toimintajärjestelmässä ja keke-työn arviointi voi olla osa oppilaitoksen laadunarviointia.


Mitä uusimisauditoinninssa arvioidaan?

1) Kriteerien suoritustason parantaminen

Auditoinnissa tarkastellaan sertifiointiauditoinnin aineistoon peilaten, miten oppilaitos on parantanut auditoinnissa todettuja kehittämiskohteita sekä erityisesti ”käynnistynyt” tasolla olleisiin kriteereihin liittyviä käytäntöjä.

Sertifioinnin säännöt

”Jatkuvan parantamisen osoittamiseksi oppilaitoksen on sertifikaatin uusmisauditoinnissa näytettävä, että se on parantanut toimintaansa erityisesti niiden kestävän kehityksen kriteerien osalta, joissa oppilaitoksen suoritustaso on ollut edellisessä auditoinnissa ”käynnistynyt”. Parannustoimenpiteitä voidaan toteuttaa osana oppilaitoksen kestävän kehityksen ohjelmaa.”

Säännöt: Sertifikaatin ylläpito


2) Kestävän kehityksen teemojen toteutus

Auditoinnissa tarkastellaan oppilaitoksen kestävän kehityksen ohjelman vuosittaista toteutusta:

  • Mitä teemoja on toteutettu vuosittain (vanhat teemat, uudet teemat)?
  • Miten ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet ovat toteutuneet vuosittain?
  • Millaista toimintaa eri teemojen puitteissa on toteutettu?
  • Mitä uusia käytäntöjä kouluun on luotu eri teemoissa?
  • Miten henkilöstö ja oppilaat ovat olleet mukana ohjelman toteutuksessa?

Sertifioinnin säännöt

”Jatkuvan parantamisen osoittamiseksi… oppilaitos on toteuttanut sertifikaatin saamisen tai sen edellisen uusimisen jälkeen vuosittain vähintään yhden uuden kriteereissä mainitun kestävän kehityksen teeman tai vähintään yhden vanhan, aiemmin toteutetun teeman ja vakiinnuttanut uusia teemoihin liittyviä toimintatapoja osaksi toimintaansa.”

Säännöt: Sertifikaatin ylläpito

Kestävän kehityksen teemojen toteutuksen osalta sertifikaatin uusimisauditoinnissa tarkastellaan oppilaitoksen vuosittaisten kestävän kehityksen ohjelmien toteutusta sertifiointiauditoinnin jälkeisinä vuosina. Oppilaitos voi halutessaan valita kestävän kehityksen ohjelmaansa uusia teemoja, joita se ei ole aiemmin toteuttanut, tai vaihtoehtoisesti toteuttaa uudelleen aiemmin toteutettuja teemoja.

Vanhojen teemojen nostaminen uudelleen kestävän kehityksen ohjelmaan on perusteltua siksi, että opiskelijat vaihtuvat kokonaan muutaman vuoden kuluessa. Oppilaitoksen tulee vakiinnuttaa vanhoihin ja uusiin teemoihin liittyviä toimintatapoja arkeen ja opetukseen. (peruskoulut ja lukiot: kriteeri 12; ammatilliset oppilaitokset: kriteeri 7; vapaa sivistystyö: kriteeri 9). Toimintatapoihin liittyviä parannustarpeita voidaan tunnistaa esimerkiksi vuosittaisten itsearviointien tai uusien teemojen lähtötilanteen kartoitusten kautta.

Sertifioinnin kriteereissä ja säännöissä ei oteta kantaa siihen, mitä teemoja sertifioidun oppilaitoksen tulisi valita kestävän kehityksen ohjelmaansa tai kuinka monta uutta eri teemoihin liittyvää toimintatapaa oppilaitoksen tulisi vakiinnuttaa, jotta se riittäisi näytöksi jatkuvan parantamisen toteutumisesta.

Oleellista on, että oppilaitos on vuosittain arvioinut toimintaansa ja päivittänyt kestävän kehityksen ohjelmaansa arvioinnin tulosten perusteella. Tätä kautta tehdyt ratkaisut pohjautuvat oppilaitoksen itse valitsemiin tavoitteisiin ja esille nousseisiin kehittämistarpeisiin, ja ne on helppo myös perustella ulkoiselle arvioijalle auditointitilanteessa.


3) Mittaustieto

Jatkuvan parantamisen arvioimiseksi auditoinnissa tarkastellaan lisäksi oppilaitoksen kestävän kehityksen toiminnan eri osa-alueisiin liittyvien tunnuslukujen (seurantamittareiden) kehitystä sertifiointiauditoinnin jälkeen:

  • Millaisia parannuksia on saatu aikaan ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet myönteiseen kehitykseen?
  • Onko jossain mittareissa tapahtunut heikennystä ja mistä syystä?
  • Mikä on toiminnan tämänhetkinen taso eri mittareilla katsottuna?

Esimerkkejä kestävän kehityksen teemoihin liittyvistä mittareista ja indikaattoreista


4) Ammatilliset oppilaitokset: vaatimukset minimipisterajat täyttävistä tutkinnoista (nuorten ammatilliset perustutkinnot)

Auditoinnissa arvioidaan opetuksen toteutus tarvittavan monen sellaisen tutkinnon osalta, jotka eivät olleet sertifiointiauditoinnissa arvioinnin kohteena.

Sertifioinnin säännöt

”Mikäli kaikki ammatillisen oppilaitoksen (tai arvioinnin kohteena olleen oppilaitoksen osan) järjestämät tutkinnot eivät ole täyttäneet sertifiointiauditoinnissa opetuksen toteutuksen minipisterajaa (kriteerit 15-23), oppilaitos on kehittänyt näiden tutkintojen opetusta siten, että vähintään 75% tutkinnoista täyttää minimipisterajan.

Toisessa sertifikaatin uusimisauditoinnissa (kuuden vuoden kuluttua sertifioinnista) tulee kaikkien sertifioidun oppilaitoksen tai sen osan järjestämien tutkintojen täyttää opetuksen toteutuksen kriteerien minimipisteraja.”

HUOM! Vaatimukset koskevat vain oppilaitoksia, joiden sertifiointi kattaa nuorten ammatillisten perustutkintojen toteutuksen.

Säännöt: Sertifikaatin ylläpito

Ohjeet ammatillisten tutkintojen itsearvioinnista


5) Suoritustason säilyminen eri kriteereissä

Auditoinnissa varmistetaan, että sertifioinnin pisterajojen vaatimukset täyttyvät kriteerien eri osa-alueilla. Tarkastelu tehdään oppilaitoksen toteuttaman itsearvioinnin pohjalta (tarkempi ohjeistus itsearvioinnin toteutuksesta alla kohdassa "Miten uusimisauditointiin valmistaudutaan?").

Sertifioinnin säännöt

”Oppilaitoksen on osoitettava, että sen toiminnan taso on säilynyt kaikissa kriteerien osissa minimipisterajojen vaatimukset täyttävällä tasolla.”

Säännöt: Sertifikaatin ylläpito


6) Toiminnan muutokset ja niiden vaikutukset

Erityisenä näkökulmana uusimisauditoinnissa ovat toiminnassa mahdollisesti tapahtuneet muutokset ja niiden vaikutukset (positiiviset tai negatiiviset) oppilaitoksen kestävän kehityksen toimintaan. Auditoinnissa ei tuomita negatiivista vaikutuksista, jotka muutostilanteessa ovat usein oppilaitoksen oman päästösvallan ulkopuolella, vaan näkökulmana on oppilaitoksen reagointi muutoksiin ja toisaalta uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen.


Miten uusimisauditointiin valmistaudutaan?

1. Itsearviointi

Uusimisauditointia varten ei tehdä uudelleen sertifiointiauditoinnin edellyttämää itsearviointia. Sen sijaan oppilaitoksen arviointiryhmä (esimerkiksi kestävän kehityksen työryhmä) käy ennen auditointia läpi oppilaitoksen tilanteen tarkastellen kriteerien osa-alueittain toiminnan tasossa tapahtuneita muutoksia edelliseen auditointiin verrattuna ja kirjaa niihin liittyvät kehittämistarpeet lomakkeeseen, joka on ladattavissa alla. Erityistä huomiota kiinnitetään huomiota kriteereihin, joissa koulun/oppilaitoksen suoritustaso on edellisessä auditoinnissa ollut 1.

Lomakkeet itsearviointiin

HUOM! Nuorten ammatillisten perustutkintojen toteutuksen sertifioineen oppilaitosten tulee kuitenkin tehdä itsearviointi niin monesta uudesta perustukinnosta, että edellä esitetetyt vaatimukset minipisterajat täyttävistä perustutkinnoista täyttyvät (esimmäisessä sertifikaatin uusimisauditoinnissa 75% perustutkinnoista ja toisessa auditoinnissa 100% perustutkinnoista).

Itsearviointi tehdään opetuksen sertifiointiauditointia varten tarkoitetuilla itsearviointilmakkeilla


2. Auditoijalle toimitettava ennakkoaineisto

Oppilaitoksen tulee toimittaa auditoijalle seuraava ennakkoaineisto viimeistään kolme viikkoa ennen auditointipäivää:

  • (Vanhat) sertifiointiauditointia varten täytetyt itsearvioinnin kysymyslistat kriteerien kaikilta osa-alueilta.
  • Sertifiointia varten tehdyn itsearvioinnin yhteenveto, josta selviää auditoijan antama kriteerikohtainen pisteytys sertifiointiauditoinnissa.
  • Sertifiointiauditoinnin ja mahdollisten sen jälkeisten uusimisauditointien auditointiraportit ja auditoijan vapaamuotoiset palautteet.
  • Oppilaitoksen sertifioinnin jälkeisten vuosien kestävän kehityksen itsearviointien yhteenvedot.
  • Uusimisauditointia varten tehtävä kokoava itsearviointi (ks. lomake yllä kohdassa 1).

Sertifioinnin kriteereiden mukaan oppilaitos seuraa ja arvioi kestävän kehityksen toteutumista opetuksessa ja toimintakulttuurissa. Oppilaitoksella tulisi siis olla vuosittaisten arviointien yhteydessä dokumentoitua tietoa edellä mainituista asioista. Yhteenvedot voivat olla vapaamuotoisia. Sertifiointi ei edellytä minkään erityisten lomakkeiden käyttöä vuosittaisten arviointien toteutuksessa.

Auditoija voi lisäksi pyytää oppilaitokselta muuta ennakkomateriaalia samaan tapaan kuin sertifiointiauditoinneissa.


3. Auditointipäivän ohjelmasta ja auditoijan korvauksesta sopiminen

Sertifiointiauditoinnin tapaan oppilaitos ja auditoija suunnittelevat yhdessä auditointipäivän ohjelman ja sopivat haastattelujen toteutuksesta.

Oppilaitos sopii auditoijan kanssa työn korvaamisesta samaan tapaan kuin sertifiointiauditoinneissa. Auditoijan työmäärä uusimisauditoinneissa on kuitenkin vähäisempi. Tämä on otettu huomioon myös auditointien suositushinnoissa.


Miten sertifikaatin uusiminen tapahtuu?

Myös uusimisauditoinnissa on mahdollista, että oppilaitos saa auditoijalta korjaavia toimenpiteitä, mikäli auditoinnissa todetaan, etteivät sertifikaatin minimivaatimukset täyty. Auditoijan on toimitettava oppilaitokselle kirjallinen selvitys kriteerien täyttymisessä todetuista poikkeamista sekä niihin liittyvistä korjaavista toimenpiteistä kolmen viikon kuluessa auditointipäivästä. Oppilaitoksen tulee tehdä korjaavat toimenpiteet pisterajojen täyttymiseksi ja toimittaa auditoijalle kirjallinen selvitys niiden toteuttamisesta kolmen kuukauden kuluessa auditoijan antaman raportin saapumisesta.

Kun auditoija on todennut, että kriteerien vaatimukset täyttyvät, hän toimittaa toimittaa OKKA-säätiöön vahvistuksen sertifikaatin uusimisesta (linkki alla). OKKA-säätiön hallitus vahvistaa sertifikaatin uusimisen seuraavalle kolmivuotiskaudelle.

Auditoijan vahvistuslomake (sertifikaatin uusimisauditointi)


Mistä saa tukea ja ohjausta sertifikaatin uusimiseen?

Oppilaitoksella on mahdollisuus saada OKKA-säätiöltä neuvoa ja ohjausta sertifikaatin uusimiseen liittyen. Tarvittaessa ohjausta voidaan tarjota myös oppilaitoksessa.

Ota yhteyttä

Erkka Laininen
, puh. 050 3729 195

Risto Tenhunen
, puh. 0400 946 612

Sertifikaatin raukeaminen


Oppilaitoksen saama kestävän kehityksen sertifikaatti voi raueta seuraavissa tapauksissa:

  • Ulkoista arviointia ei ole toteutettu 36 kuukauden kuluessa sertifikaatin myöntämisestä tai uusimisesta.
  • Auditoijan esittämiä puutteita ei ole korjattu näissä säännöissä esitettyihin määräaikoihin mennessä.
  • Oppilaitos ei ole toimittanut auditointiraporttia OKKA-säätiöön yhden kuukauden kuluessa siitä, kun oppilaitos on saanut auditoijalta hyväksytyn auditointiraportin.

Sertifikaatin raukeamisesta päättää OKKA-säätiö kuultuaan ensin oppilaitosta. Oppilaitos, jonka sertifikaatti on rauennut, poistetaan oppilaitosrekisteristä ja se menettää oikeutensa käyttää Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaattia ja siihen liittyvää logoa. Lisäksi oppilaitoksen on luovutettava sertifikaattiviiri takaisin OKKA-säätiölle.