Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi



Tälle sivulle kootaan keskitetysti syksyllä 2013 käynnistyvään vapaan sivistystyön kestävän kehityksen sertifiointiin liittyvä materiaali. Aineistoa laajennetaan ja siirretään vaiheittain sivuston muihin osiin.

Sisällys

Lataa tästä esite kriteereistä ja niiden käytöstä oppilaitoksen kehitystyön tukena:

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit -esite (2,0 Mb)

Kestävä kehitys - vapaan sivistystyön mahdollisuus


Vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on keskeinen rooli kestävän kehityksen tiedon ja osaamisen edistämisessä. Vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisössä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Laki vapaasta sivistystyöstä määrittelee yhdeksi vapaan sivistystyön tarkoitukseksi myös kestävän kehityksen edistämisen.

Vapaan sivistystyön vahvuuksia ja mahdollisuuksia kestävän kehityksen edistämisessä ovat monipuoliset ja joustavat oppimisen tavat, joissa korostuvat muun muassa oppijoiden omat kokemukset ja kiinnostuksen kohteet, toiminnallisuus, erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen ja vuorovaikutteinen oppiminen. Vapaa sivistystyö pystyy nopeasti reagoimaan yhteiskunnasta ja ympäristöstä nouseviin tarpeisiin.

Vapaan sivistystyön oppilaitosten vahva verkottuminen paikallisten, alueellisten ja kansainvälisten toimijatahojen kanssa tarjoaa oppilaitoksille ja niiden opiskelijoille mahdollisuuksia osallistua kestävän tulevaisuuden rakentamiseen niin omassa lähiympäristössään kuin maailmanlaajuisesti.

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerien suunnittelu

OKKA-säätiö selvitti syksyllä 2011 vapaan sivistystyön oppilaitosten kiinnostusta osallistua vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerien suunnitteluun. Tavoitteeksi asetettiin kriteerien laatiminen erityisesti kansalais- ja kansanopistojen kehitystyön tueksi sekä Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin laajentaminen vapaan sivistystyön kentälle.

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerien suunnittelusta vastasivat vuosina 2012–2013 OKKA-säätiö ja Osuuskunta Eco-One. Työn tukena toimi valtakunnallinen kansanopistojen ja kansalaisopistojen pilottiverkosto, joka testasi ja kommentoi kriteereitä. Kriteerien kehitystyöhön osallistuivat myös Suomen Kansanopistoyhdistys, Kansalaisopistojen liitto ja Opintokeskukset ry. Kriteerien kehittämistyöhön saatiin tukea Keski-Suomen ELY-keskuksen myöntämästä ympäristöministeriön ympäristökasvatuksen hankeavustuksesta.

OKKA-säätiön hallitus vahvisti 28.8.2013 vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kirteerit käytettäväksi Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnissa.

Kriteerien kehittämiseen osallistuivat luonnosversioita testaamalla ja niistä palautetta antamalla seuraavat opistot:

  • Espoon työväenopisto
  • Etelä-Karjalan kansalaisopisto
  • Harjulan kansalaisopisto
  • Hiiden opisto
  • Jokihelmen opisto
  • Jyväskylän kristillinen opisto
  • Kalliolan kansalaisopisto
  • Kaukametsän opisto
  • Otavan opisto
  • Petäjä opisto
  • Posion kansalaisopisto
  • Raahe-opisto
  • Raudaskylän kristillinen opisto
  • Seinäjoen kansalaisopisto
  • Soisalo-opisto
  • Vakka-Suomen kansalaisopisto
  • Valkeakoski-opisto

Kriteerit ovat tuki oppilaitosten kehitystyölle

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit tarjoavat työvälineen, jonka avulla kansanopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset, kesäyliopistot ja liikunnan koulutuskeskukset voivat sisällyttää kestävän kehityksen näkökulman johtamiseen, koulutusten toteutukseen ja toimintakulttuuriinsa. Kriteerit mahdollistavat myös oppilaitoksen kestävän kehityksen toiminnan sertifioinnin.

Kriteerit kannustavat koko oppilaitosyhteisöä arvioimaan ja kehittämään yhdessä oppilaitoksen toimintaa. Kriteereitä voidaan hyödyntää osana oppilaitoksen laatutyötä, esimerkiksi CAF-malliin perustuvan arvioinnin yhteydessä. Tarkoitusta varten laaditaan jatkossa myös erillisiä työkaluja.

Kestävän kehityksen kriteerien rakenne

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteereissä käsitellään kestävän kehityksen sisällyttämistä oppilaitoksen arvopohjaan, johtamiseen ja toimintakulttuuriin sekä koulutusten suunnitteluun ja toteutukseen. Kriteereiden rakenne pohjautuu laatuajattelusta tuttuun, Demingin ympyränä tunnettuun jatkuvan parantamisen kehään, jonka vaiheita ovat suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen. Siksi kestävän kehityksen kriteerien kytkeminen oppilaitoksen tai koulutuksen järjestäjän laatujärjestelmään ja esimerkiksi vapaan sivistystyön käytössä olevan CAF-arviointikriteeristön mukaiseen toiminnan arviointiin onnistuu helposti.

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerien rakenne

Suunnittelu

Kriteerien suunnittelu-osassa tarkastellaan, miten kestävä kehitys näkyy oppilaitoksen arvoissa ja kuinka ne ohjaavat oppilaitoksen toimintaa. Tärkeää on myös, että oppilaitos varmistaa kestävään kehitykseen liittyvien säännösten ja määräysten toteutumisen, organisoi kestävän kehityksen työn ja varmistaa tarvittavat resurssit ja osaamisen. Oppilaitoksen kestävän kehityksen ohjelma on työväline, jonka vuosittaisten tavoitteiden kautta parannetaan jatkuvasti kestävän kehityksen toteutumista opetuksessa ja toimintakulttuurissa. Kriteereissä edellytetään myös, että oppilaitos suuntaa koulutustarjontaa kestävän kehityksen teemoihin ja varmistaa, että kestävän kehityksen oppimistavoitteet sisältyvät koulutuksiin.

Toteutus

Toteutus-osassa tarkastellaan, miten kestävän kehityksen oppimistavoitteet ja -sisällöt toteutuvat oppilaitoksen koulutuksissa ja millaisia kestävää kehitystä tukevia opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä koulutuksissa hyödynnetään (kuva alla). Kestävän kehityksen toteutumista oppilaitoksen toimintakulttuurissa arvioidaan oppilaitksen itse valitsemien 3-5 teeman kautta. Toimintakulttuuri ja oppiminen kytkeytyvät toisiinsa koko oppilaitoksen yhteisön yhteisessä toiminnassa, jolla rakennetaan kestävän tulevaisuuden oppilaitosta.

Oppilaitoksen kestävän kehityksen työtä tukee verkottuminen. Kriteereissä tarkastellaan, millaista yhteistyötä oppilaitos tekee paikallisten, alueellisten, kansallisten tai kansainvälisten toimijoiden kanssa esimerkiksi koulutusten toteutuksessa tai hankkeissa. Tavoitteena on, että yhteistyö luo kestävän kehityksen edistämiselle toimijoiden yhteisiä oppimisen, tutkimuksen, kokeilun ja kehittämisen areenoita.


Esimerkkejä koulutusten kestävän kehityksen teemoista

  • Kestävä kulutus ja kodin ekoarki
  • Ekologinen ja terveellinen ravinto
  • Ekologinen rakentaminen
  • Luonnontuntemus ja luonnossa liikkuminen
  • Paikallinen kulttuuriperintö
  • Maailman kulttuuriperintö
  • Hyvinvointi ja jaksaminen
  • Ympäristöongelmat ja kehityskysymykset
  • Eettiset kysymykset
  • Kansalaisvaikuttaminen

Esimerkkejä kestävän kehityksen oppimistavoitteista

  • Tietoisuus kestävästä kehityksestä
  • Kestävien toimintatapojen oppiminen
  • Ihmisenä kasvaminen ja elämänhallinta
  • Arvojen ja merkityksen syntymisen tukeminen
  • Osallisuuden ja vaikuttamisen taitojen vahvistaminen
  • Vastuuseen kasvamisen tukeminen
  • Kestävän elämäntavan omaksuminen
  • Muutoksen tekijäksi kasvaminen

Seuranta, arviointi ja kehittäminen

Seuranta, arviointi ja kehittäminen -osassa arvioidaan oppilaitoksen kestävän kehityksen toiminnan arvioinnin käytäntöjä. Arviointi voi tapahtua osana oppilaitoksen muun toiminnan arviointia. Oleellista on, että oppilaitoksella on mittareita, joiden avulla tarkastellaan kestävän kehityksen toiminnan tasoa opetuksessa ja toimintakulttuurissa. Arviointitietoa käsitellään yhteisesti ja sitä hyödynnetään toiminnan kehittämiseen.

Kestävän kehityksen kriteerit

Tutustu kriteereihin tästä: Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit

Kriteerit kestävän kehityksen ohjelman laadinnan tukena

Kriteereissä esitettyjen kestävän kehityksen teemojen tarkoituksena on arvioinnin lisäksi tukea oppilaitoksen kestävän kehityksen ohjelman rakentamista ja toiminnan kehittämistä vuosittaisten teemojen kautta kohti sertifikaatin tasoa. Oppilaitos suunnittelee teemojen toteutuksen kestävän kehityksen ohjelmansa puitteissa määrittäen tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, resurssit ja aikataulut.

Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin www-sivujen Teemojen toteutus -osioon on koottu tukiaineistoa teemojen toteutuksen tueksi. Aineistossa ei ole toistaiseksi vapaan sivistystyön erityisiä esimerkkejä, mutta peruskoulujen ja lukioiden sekä ammatillisten oppilaitosten esimerkkiaineistosta löytyy hyviä vinkkejä myös vapaan sivistystyön oppilaitoksille.

Kestävän kehityksen ohjelman rakentaminen kriteerien teemojen avulla

1. Teemojen valinta

Oppilaitos valitsee vuosittaisen kestävän kehityksen ohjelmansa pohjaksi yhden tai useamman teeman kriteereissä esitetystä teemalaatikosta. Valinta tehdään esille nousseiden kehittämistarpeiden tai esimerkiksi koulutuksen järjestäjän asettamien tavoitteiden perusteella. Henkilöstö ja opiskelijat osallistuvat teeman valintaan.

2. Nykytilanteen kartoitus

Teemasta tehdään nykytilanteen kartoitus, joka voi tapahtua esimerkiksi ympäristökatselmuksen, oppilaitoksen vuosittaisen itsearvioinnin, henkilöstölle ja opiskelijoille sekä sidosryhmille suunnattujen kyselyiden tai riskikartoituksen avulla. Opiskelijoiden osallistuminen katselmuksen toteutukseen tarjoaa hyviä oppimisen mahdollisuuksia.

Kartoituslomakkeita löytyy esimerkiksi täältä sekä teemojen toteutus -sivuston teemakohtaisista linkkiaineistoista.

3. Kestävän kehityksen ohjelma

Kartoituksen tulosten perusteella oppilaitos suunnittelee seuraavalle lukuvuodelle kestävän kehityksen ohjelman, joka sisältää tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, aikataulut, resurssit ja mittarit valittujen teemojen kehittämiseksi ja tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi. Ohjelma voi olla myös osa jotain muuta oppilaitoksen toimenpidesuunnitelmaa. Henkilöstö ja opiskelijat osallistuvat ohjelman suunnitteluun.

Työkaluja kestävän kehityksen ohjelman rakentamisen tueksi:

Malli kestävän kehityksen ohjelman kirjaamisesta

Esimerkki energia-teemasta keke-ohjelmassa

Tyhjä Keke-ohjelmalehti

Lisää työkaluja ja ideoita kestävän kehityksen ohjelman rakentamiseen saa Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen 4-V hankkeessa tuotetusta Keke koulussa -oppaasta. Materiaali on tehty peruskoulujen tarpeisiin, mutta sen toimintamalleja voi hyvin hyödyntää myös vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.

4. Teeman toteutus

Teema tehdään näkyväksi oppilaitoksen arjessa erilaisten tapahtumien, kampanjoiden, tiedottamisen ja uusien toimintatapojen käyttöönoton kautta. Opetushenkilöstön tehtävänä on suunnitella, miten teeman toteutus kytketään opetukseen ja miten opiskelijat saadaan mukaan rakentamaan teeman näkymistä oppilaitoksen arjessa. Teeman toteutukseen kytketään mukaan oppilaitoksen sisäiset ja ulkopuoliset yhteistyötahot, kuten kiinteistönhoidon, siivouksen, ruokapalveluiden, opiskelijaterveydenhuollon tai opiskelijahuollon edustajat.

5. Arviointi ja kehittäminen

Teeman ja kestävän kehityksen ohjelman tavoitteiden toteutumista arvioidaan lukuvuoden lopussa. Henkilöstö ja opiskelijat osallistuvat arviointiin ja tulosten käsittelyyn. Näkemyksiä voidaan kysyä myös sidosryhmiltä. Tulosten perusteella valitaan uusia teemoja ja suunnitellaan seuraavan lukuvuoden kestävän kehityksen ohjelmaa.

HUOM! Opiskelijoiden, opetushenkilöstön, tuntiopettajien, muun henkilöstön ja yhteistyötahojen osallistumismahdollisuudet kestävän kehityksen toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin vaihtelevat erilaisissa vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Oleellista on, että osallistumiselle etsitään tapoja ja foorumeita olemassa olevien mahdollisuuksien puitteissa.

Opilaitoksen kestävän kehityksen mittarit

On tärkeää, että oppilaitoksella on käytössä kestävän kehityksen asioiden tilaa ja työn tuloksellisuutta kuvaavia mittareita. Toiminnan arvioinnin kannalta on oleellista, että vuosittaisen kestävän kehityksen ohjelman tavoitteet on laadittu mitattavaan muotoon ja niiden toteutumisen arviointiin on määritelty tunnusluvut.

Lisäksi oppilaitoksen tulisi ottaa pidempiaikaiseen seurantaan tunnuslukuja, jotka kuvastavat oppilaitoksen keskeisiä ekologiseen, taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuurisen kestävyyteen ja opetus-/kasvatustyöhön liittyviä näkökohtia. Näitä tunnuslukuja ei tarvitse olla suurta määrää. Oleellisempaa on niiden merkittävyys oppilaitoksen toiminnan ja sen vaikutusten kannalta.

Esimerkkejä helposti mitattavista kestävän kehityksen ohjelman tavoitteista

Tavoite Mittari
(mittaustiedon lähde)
Indikaattori
(mitattava tunnusluku)
Kopiopaperin kulutuksen vähentäminen X %:lla Kopiolaskuri Arkkia/opiskelija
Sähköenergian kulutuksen vähentäminen X %:lla Sähkömittari Absoluuttinen kulutus tai kulutus/opiskelija
Sekajätteen määrän vähentäminen X %:lla Jätehuoltoyhtiön laskutus ja astioiden täyttöaste Sekajätteen määrä/opiskelija
Oppilaitoksen työilmapiirin paraneminen tyydyttävästä hyväksi Kysely henkilöstölle ja opiskelijoille Vastausten keskiarvo
Kiusaamisen väheneminen X %:lla Tilastoidut kiusaamistapaukset Kysely opiskelijoille Tapausten määrä Vastausten keskiarvo

Esimerkkejä kestävän kehityksen teemoihin liittyvistä mittareista ja indikaattoreista

Itsearvioinnin toteutus

Jos oppilaitos on kestävän kehityksen työn alussa

Mikäli oppilaitos on vasta aloittamassa kestävän kehityksen työtään, kannattaa se aloittaa pika-arvioinnilla, joka auttaa tunnistamaan toiminnan kehittämistarpeet. Pika-arviointi onnistuu lyhyessä ajassa esimerkiksi oppilaitoksen kestävän kehityksen työryhmässä.

Alla olevassa arviointilomakkeessa on esitetty väittämiä, joiden toteutumista ryhmä arvioi asteikolla ei lainkaan / jossain määrin / melko hyvin /erinomaisesti. Väittämät perustuvat kestävän kehityksen kriteereihin. Lomakkeessa on myös tilaa kommenttien ja kehittämiskohteiden kirjaamiselle.

Pika-arvioinnin suorittamisen jälkeen ryhmä voi laskea oppilaitoksen pisteet yhteen arvioinnin eri osa-alueilta ja saada suuntaa-antavan arvion oppilaitoksen keke-työn tilanteesta. Lomakkeen lopusta löytyy tukikysymyksiä, jotka auttavat kestävän kehityksen työn suunnittelussa.

Pika-arvioinnin lomake


Itsearviointi kestävän kehityksen kriteerien mukaisesti

Tässä kappaleessa annetaan ohjeet kestävän kehityksen kriteerien mukaiseen toiminnan arviointiin sertifikaatin hakemista varten. Arviointi ja sertifiointi voidaan toteuttaa koko oppilaitosta tai vain jotain tiettyä oppilaitoksen yksikköä tai osaa koskevana. Itsearvioinnin työkaluja ja alla annettuja ohjeita arvioinnin toteutuksesta voi kuitenkin hyödyntää myös täysin ilman sertifiointitavoitetta.

Oppilaitos voi esimerkiksi valita arvioinnin kohteeksi vain jonkin kriteerien osa-alueista (suunnittelu, koulutusten toteutus tai toimintakulttuuri ja kestävän kehityksen teemat) ja tunnistaa siihen liittyviä kehittämisen kohteita. Kriteerien mukainen arviointi antaa lisätyökalun oppilaitoksille, jotka haluavat parantaa suunnitelmallista keke-työtä kokonaisuutena keke-ohjelman toteutuksen lisäksi.

Itsearvioinnin organisointi

Arviointi voidaan tehdä vaiheittain ja kriteerien osa-alueittain esimerkiksi yhden lukukauden kuluessa. Vähimmillään kaikkien kriteerien osa-alueiden arviointiin kannattaa varata aikaa yksi kuukausi, jolloin työ voidaan jaksottaa sopiviin eriin. Arvioinnin toteutusta varten nimetään arviointiryhmät kriteerin osa-alueittain (katso ohjeet alla kysymyslistojen yhteydessä).

Arvioinnin toteutukseen on tärkeää varata tarvittavat resurssit. Työn koordinoinnista vastaaville henkilöille (esim. keke-ryhmälle) tulee varata työaikaa prosessin eri vaiheisiin. Myös arviointiryhmien työhön tarvittava aika kannattaa etukäteen suunnitella (esim. työaikaa tai sovittujen suunnittelu-, kokous- tms. aikojen käyttäminen itsearviointiin).

Huom! On tärkeää, että kriteerien eri osa-alueiden arviointi tehdään ryhmissä, eikä niin, että yksi ihminen kokoaa tiedot lomakkeelle. Ryhmässä arvioinnin kautta saadaan kerättyä tietoa huomattavasti kattavammin ja osallistettua oppilaitosyhteisön toimijoita arviointiprosessiin, joka on hyödyllinen oppimiskokemus.

Kannattaa myös muistaa, että auditoija haastattelee auditoinnissa laajasti oppilaitoksen eri toimijoita itsearvioinnin vastausten pohjalta. Kysymyksiin on huomattavasti helpompi vasta, kun on itse ollut arviointia tekemässä.

Arvioinnin käynnistäminen

Itsearviointi on hyvä käynnistää asian esittelyllä esimerkiksi henkilöstökokouksen tai koulutustilaisuuden yhteydessä. Tilaisuuden voi organisoida oppilaitoksen kestävän kehityksen työryhmä. Henkilöstölle esitellään arvioinnin tavoitteet, vaiheistus ja aikataulut sekä henkilöstön rooli arvioinnin toteutuksessa.

Samalla tuodaan esille arvioinnin hyöty oppilaitoksen toiminnan ja jokaisen oman työn kehittämisen kannalta. Arvioinnissa ei siis ole kysymys pelkästään sertifikaatin tavoittelusta!

Arvioinnin toteutus ryhmissä

Arviointi kannattaa vaiheistaa siten, että arviointiryhmät pitävät esimerkiksi kaksi kokousta, joista ensimmäisessä käydään läpi itsearvioinnin kysymyslista ja selvitetään, miten arvioinnin tueksi tarvittava tieto kerätään. Kokousten välillä arviointiryhmien jäsenet kokoavat tietoa arviointia varten. Toisessa kokouksessa täytetään yhdessä itsearvioinnin kysymyslista, tehdään oppilaitoksen pisteytys sekä laaditaan yhteenveto vahvuuksista ja kehittämiskohteista.

Tulosten käsittely

Vaikka itsearviointi tehtäisiin sertifikaatin hakemista varten, on tärkeää, että arvioinnin tuloksia käsitellään oppilaitoksessa ja niitä hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Hyvä tapa tulosten käsittelylle on varata asialle aikaa sopivassa yhteisessä tilaisuudessa, jossa on mahdollisimman laajasti läsnä eri henkilöstöryhmien ja myös opiskelijoiden edustajia (jos mahdollista). Arviointiryhmät esittelevät yhteenvedot arvioinnin eri osa-alueilta.

Tuloksia voidaan käsitellä yhteisesti sopivissa ryhmissä henkilöstön ja opiskelijoiden kesken. Lisäksi varataan aikaa keskusteluun johtopäätöksistä, joiden pohjalta valitaan ehdotukset kehittämiskohteista. Johto on mukana käsittelemässä arvioinnin tuloksia ja kehittämisehdotuksia. Tuloksia hyödynnetään esimerkiksi seuraavan vuoden kestävän kehityksen ohjelman ja vuosisuunnitelman laadinnassa ja opetuksen kehittämisessä.

Itsearvioinnin työkalut


Kriteerien arviointiperusteet

Kestävän kehityksen kriteereiden toteutumisen arviointia varten on tehty neliportaiset arviointiperusteet, joissa on kuvattu sanallisesti vaadittu suoritustaso 0, 1, 2 ja 3 pisteen saamiseen kriteeristä (puuttuva, käynnistynyt, kehittynyt, vakiintunut). Kehittynyt ja vakiintunut -tasojen toteutuminen edellyttää myös alempien tasojen vaatimusten toteutumista.

Arviointiperusteiden avulla oppilaitos pystyy itse arvioimaan oman suoritustasonsa kaikkien kriteerin osalta. Näin voidaan tunnistaa kestävän kehityksen työn vahvuudet ja parannuskohteet. Arviointiperusteet pohjautuvat alla esitettyyn malliin, jonka pohjalta on laadittu jokaiselle kriteerille omat arviointiperusteet.

Puuttuva
(0 pistettä)
Käynnistynyt
(1 piste)
Kehittynyt
(2 pistettä)
Vakiintunut
(3 pistettä)
Oppilaitos ei ole suunnitellut eikä aloittanut kriteerin mukaista toimintaa. Oppilaitos on suunnitellut kriteerin mukaista toimintaa ja aloittanut sen toteuttamisen. Oppilaitos on toteuttanut kriteerin mukaista toimintaa vähintään yhden lukuvuoden ajan. Kriteerin mukainen toiminta on muuttunut oppilaitoksen arjessa toimivaksi, suunnitelmalliseksi käytännöksi, joka on tarvittaessa ohjeistettu.

Itsearvioinnin kysymyslistat

Arviointiperusteiden käytön avuksi on laadittu itsearvioinnin kysymyslistat, jotka helpottavat oppilaitoksen tekemää kriteerikohtaista pisteytystä. Listoissa on esitetty jokaiseen kriteeriin liittyen kysymyksiä, joiden perusteella pisteytys voidaan tehdä. Jotta arvioinnin toteutus on helpompi jakaa useamman arviointiryhmän tehtäväksi, listat on laadittu kriteerien osa-alueittain alla olevaa jakoa noudattaen. Arvioinnin osa-alueisiin 1 ja 2 liittyy tukiaineisto, jossa on kuvattu joidenkin kriteerien toteutukseen liittyviä esimerkkejä

Kun arviointi on tehty kaikilta kolmelta arviointialueelta, kriteerien pisteet kootaan itsearvioinnin yhteenvetolomakkeeseen.

Arviointialue 1: Suunnittelu, arviointi ja kehittäminen

Kestävän kehityksen työn suunnittelu, arviointi ja kehittäminen

  • Arvot ja strategiat (kriteeri 1)
  • Lakisääteiset vaatimukset (kriteeri 2)
  • Organisaatio ja resurssit (kriteerit 3 ja 4)
  • Kestävän kehityksen ohjelma (kriteeri 5)
  • Kumppanuudet ja hankkeet (kriteeri 10)
  • Kestävän kehityksen arviointikäytäntö (kriteeri 11)

Tukiaineisto: Kestävän kehityksen työn suunnittelu, arviointi ja kehittäminen

Arviointiryhmän kokoonpano: Esimerkiksi oppilaitoksen johto ja kestävän kehityksen työryhmä.


Arviointialue 2: Koulutusten suunnittelu ja toteutus

Koulutusten suunnittelu ja toteutus

  • Koulutusten suunnittelu (kriteerit 6 ja 7)
  • Koulutusten toteutus (kriteeri 8)

Tukiaineisto: Koulutusten suunnittelu ja toteutus

Arviointiryhmän kokoonpano: Oppilaitoksen koulutussuunnittelijat ja opetushenkilöstön edustajat.


Arviointialue 3: Toimintakulttuuri ja teemojen toteutus

Toimintakulttuuri ja teemojen toteutus

  • Toimintakulttuuri (kriteeri 9)

Oppilaitos valitsee arviointiin kolme kestävän kehityksen kriteereissä esitettyä teemaa. Lisäksi on mahdollista valita 1-2 teemaa, joista saa lisäpisteitä. Jokaisesta teemasta täytetään oma arviointilomake. (katso lisäohjeet).

Arviointiryhmän kokoonpano: Oppilaitoksen kestävän kehityksen työryhmä vahvistettuna mahdollisilla teemojen sisällön asiantuntijoilla.


Arvioinnin yhteenveto

Itsearvioinnin yhteenvetotaulukko (kriteerien kaikki osat)

  • Tälle lomakkeelle tehdään yhteenveto kaikkien kriteerien kolmen osa-alueen toteutumisesta.

Miten sertifikaatin hakeminen tapahtuu?

Mitkä oppilaitokset voivat hakea sertifikaattia?

Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaattia voivat hakea vapaan sivistystyön oppilaitokset, peruskoulut, lukiot ja ammatilliset oppilaitokset. Arviointi ja sertifiointi voidaan toteuttaa myös vain jotain tiettyä oppilaitoksen yksikköä tai osaa koskevana.

Mitä vaatimuksia sertifikaatin saamiseksi täytyy täyttää?

Sertifikaatin myöntämisen edellytyksenä on, että oppilaitos täyttää minimipistemäärät kestävän kehityksen kriteerien eri osista. Sertifikaatin saaminen ei edellytä täydellisyyttä kriteerien vaatimusten täyttämisessä.

Sertifikaatin pisterajat

KRITEERIEN OSA MINIMIPISTEMÄÄRÄ SERTIFIKAATIN SAAMISEKSI MAKSIMI- PISTE- MÄÄRÄ
OSA 1:
SUUNNITTELU

(kriteerit 1-7)
Minimi 14 p 7 x 3 p = maksimi 21 p
OSA 2:
TOTEUTUS


Koulutusten toteutus (kriteeri 8) arvioidaan kolmen oppilaitoksen valitseman koulutuksen osalta



3 x 6 p = maksimi 18 p
Teemojen toteutus (kriteeri 9) arvioidaan 3-5 oppilaitoksen valitseman teeman *) osalta 5 x 3 p = maksimi 15 p
Kumppanuudet ja hankkeet (kriteeri 10) maksimi 15 p
Koko osa 2 yhteensä Minimi 28 p Maksimi 48 p
OSA 3:
SEURANTA, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

(kriteeri 11)
Minimi 8 p Maksimi 12 p

*) Oppilaitos valitsee arvioitavaksi vähintään kolme kestävän kehityksen teemaa kriteerien ohjeistuksen mukaisesti. Tämän lisäksi oppilaitos voi valita 1-2 lisäteemaa, joista saa lisäpisteitä.

Kriteerien osakohtaisten minimipistemäärien täyttymisen lisäksi oppilaitos ei saa saada nollan pisteen arvoista suoritusta mistään kriteeristä eikä mistään valitusta kolmesta koulutuksesta (kriteeri 8) ja pakollisista kolmesta valitusta teemasta (kriteeri 9).

Miten ulkoinen auditointi tapahtuu?

Itsearvioinnin lisäksi oppilaitoksessa toteutetaan ulkoinen auditointi, jonka suorittaa OKKA-säätiön auditoijarekisteriin kuuluva auditoija.

Oppilaitoksen tulee toimittaa kokonaisuudessaan seuraavat täytetyt itsearvioinnin kysymyslistat auditoijalle viimeistään kolme viikkoa ennen auditointia:

  • Kestävän kehityksen työn suunnittelu, arviointi ja kehittäminen
  • Teemojen toteutuksen arviointi oppilaitoksen valitsemien viiden teeman osalta
  • Koulutusten suunnittelu ja toteutus
  • Itsearvioinnin yhteenvetotaulukko (kaikki kriteerien osat)

Lisäksi auditoija voi pyytää muutakin ennakkomateriaalia, kuten oppilaitoksen kestävän kehityksen ohjelman.

Oppilaitos tilaa auditoijan ottamalla yhteyttä OKKA-säätiöön (yhteystiedot sivun lopussa). Auditointiin varataan yleensä yksi päivä, jonka aikana arvioija tutustuu opppilaitoksen toimintaan ja haastattelee eri henkilöstöryhmien edustajia ja opiskelijoita.

Auditoija todentaa näytön kriteerien täyttymisestä ja vahvistaa oppilaitoksen saaman pistemäärän. Tärkeä osa arviointia on myös auditoijan antama palaute oppilaitoksen vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Oppilaitos vastaa auditoijan työhön liittyvistä kustannuksista, joista on annettu suositukset.

Auditoija raportoi auditoinnin tulokset viralliseen auditointiraporttiin, joka toimitetaan oppilaitokselle sekä OKKA-säätiölle käsittelyä varten. Lisäksi auditoija antaa oppilaitokselle vapaamuotoisen kirjallisen palautteen.

Auditointiraporttipohja

Korjaavat toimenpiteet

Mikäli oppilaitos ei saavuta pisterajoja, sillä on kolmen kuukauden määräaikana mahdollisuus toimittaa auditoijalle kirjallinen selvitys korjaavien toimenpiteiden toteuttamisesta pisterajojen täyttymiseksi.

Sertifikaatin hakeminen

Oppilaitos hakee kestävän kehityksen sertifikaattia OKKA-säätiöltä. Sertifikaatin hakeminen on maksutonta. Sertifikaatin myöntää OKKA-säätiön hallitus. Hakemusta varten täytetään hakulomake, jonka liitteeksi laitetaan auditoijan toimittama auditointiraportti kokonaisuudessaan alkuperäisenä tai oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä jäljennös oppilaitoksen itsearviointiraportista, mikäli sitä ei ole ennen auditointia toimitettu OKKA-säätiöön sähköpostilla tai paperiversiona. Oppilaitos voi hakea sertifikaattia auditointiraportin perusteella kuuden kuukauden ajan ulkoisen arvioinnin toteutuksesta lukien.

Sertifikaattihakemus liitteineen toimitetaan osoitteeseen:

OKKA-säätiön hallitus
Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi
Rautatieläisenkatu 6 A
00520 Helsinki

Sertifikaatti on uusittava viimeistään 36 kuukauden kuluttua sertifikaatin myöntämisestä tai sen edellisestä uusimisesta. Uusiminen tapahtuu oppilaitoksessa tehtävän ulkoisen auditoinnin perusteella.

Lisätietoa sertifikaatin ylläpidosta

Sertifioidut oppilaitokset

Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin yhteystiedot

OKKA-säätiö tarjoaa neuvontaa ja ohjausta oppilaitosten kestävän kehityksen työhön, itsearviointiin ja sertifikaatin hakemiseen.

Suunnittelupäällikkö Erkka Laininen

Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö - OKKA-säätiö
Rautatieläisenkatu 6A
00520 Helsinki

p. 050 3729 195